Heipä taas, karvaiset ystäväni. Kirjoitin kai joskus "Matkaraportti ykkösen", ja toinen olisi pitänyt kirjoittaa jo ajat sitten, niin tää on nyt sitte pt. 3. Olen syvästi pahoillani, että raportteja putoaa niin harvoin. (Yeah, right.) Ajattelin kuitenkin jotain kirjoitella ettei tartte kaikkea selittää kymmeneen kertaan mesessä. Tosin nyt kesällä en ajatellu mesessä kovin paljon hengata; on sitä oikeasti paljon parempaakin tekemistä olemassa (okei, oikeasti en vaan osaa laittaa nettiä toimimaan kotona). Maililla voi kuitenkin aina tarkistaa olenko vielä elossa, ja elokuun lopussa tulen ehkä käymään Suomessa.
Enkku ei olekaan niin helppoa kuin kaikki luulee. Turistin englanti on, ja ammattienglantikin suht. helppoa ja suppeaa, mutta jos ihan oikeasti haluaa rupatella, niin sitten ei. Luin jostain että fiksuimmat papukaijat osaa käyttää yli 1000 sanaa, ja kuulin jo huhua, että "jollekin harjoittelijalle" etsitään pian korvaaja Kongon sademetsistä. Ne tottelee kiltisti kun saa keksinmuruja silloin tällöin, ei enää rusinoita Kaliforniasta. (Mainittakoon, että esim. Kiinassa suositut englanninkieliset tv-uutiset käyttää ns. "Special English"-kieltä, jossa sanoja on n. 1500). Sitten ei puutu kuin jonkinlainen käyttöliittymä näppiksen ja elukan koipien väliltä. Luin tuossa yhden 300-sivuisen kirjan, ja kirjoitin ylös (lähes) kaikki sanat joita ei Gummeruksen 60 000 sanan sanakirjassa mainittu, niitähän oli lähemmäs SATA. Englannin kielessä kun näet jonkun sanan, jota et tiedä kuulleesi, on mahdoton arvata ääntämistä jos ei lue ohjetta. Ja se hienomotoriikka ei enää tahdo tässä iässä niin vaan kehittyä, kuten salibandykentilläkin olen itku kurkussa saanut monta kertaa huomata.
Töissä on ollut ihan nastaa, vielä kun saisi vähän monipuolisuutta työnkuvaan. Raha on kuitenkin aina rahaa, on aina hiukan kallista alkaa opetella uutta, (laitteetkaan eivät meidän "bisneksessä" ole sieltä halvimmasta päästä), eikä firman nimi ole Sarasvuo-Einstein Geoscience, vaan Hager-Richter Geoscience. Olen kärvistellyt täällä paikallisessa takametsässä, jonka ainoat merkit sivilisaatiosta on helvetin kalliit vuokrat, ja jokapäivä lihavat lapset iloiseksi tekevä jäätelöauto, jonka tunnussävelmä saa ajattelemaan sinkoa jäätelön sijaan. Päätin kuitenkin hiljattain ostaa elämän, eikä se nyt niin kallista sitten ollutkaan: 150 lisää vuokraan, ruma auto, vakuutus rumalle autolle (150 per kk), tullit ja bensat (n. 200 per kk). Nyt asustelen Jersey City Heightsin kukkulalla, ikkunasta näkee Manhattanin paljon paremmin kuin itse Manhattanilta. Puistoja, hienoja taloja (ainakin muutama siellä rumien seassa), yu-kenttä puolen kilsan päässä, raitiovaunu ja JALKAKÄYTÄVIÄ!! Ympärillä pyörii vain nuoria ja kauniita ihmisiä, joilla ei ole intialaisten aksenttia.
New Yorkista olisi kiva kirjoittaa vaikka mitä, mutta kirjoitan sitten toiste kun on enemmän kerrottavaa. En ole esim. Brooklyniin vielä jalallani astunut, paitsi kerran työn takia. Lyhyesti voisi sanoa, että kaupunki on kuin täydellinen vastakohta Raitakissoille: joka puolella näkee jätettä, 20 vuotta sitten hylättyjä kiinteistöjä, jotka on niin kalliita ettei kukaan osta, rihkamakauppiaita ja arkkitehtuuria, jossa ei ole järjen hiventä, mutta yhdessä niistä syntyy silti jotain hienoa; Raitakissoissa sinänsä kelvollisista palikoista muodostuu jotain uskomattoman viheliästä ja kurjaa (no ei nyt kentän ulkopuolella kuitenkaan :).
Jos vielä lyhyesti laittaisi muutamia plussia ja miinuksia (ei näissä kauheasti uutta tai yllättävää ole):
+ kulttuureita riittää, ja täällä on rikollisuus, ainakin
metropoliksi, melko hyvin kurissa
+ osittain edellisestä seuraten, vapaa-ajan vietettä on enemmän kuin ehtii
+ työssä on oppinut paljon uutta
+ hispaanien ja kiinalaisten pitämät hedelmä/vihanneskaupat
- autot, liikenneruuhkat (mikä #@*&% siinä on ettei voi käyttää
julkisia ja miksei bensaa veroteta kunnolla)
- terveydenhoitojärjestelmä, ja ahneet vakuutusyhtiöt (yks työkaveri kävi
päivystyksessä, lasku 500 dollaria, vakuutus korvaa vasta $2 000
jälkeen)
- intialaisten aksentti
- paloautot ja ambulanssit
- ei asentajia tai raitakissoja mailla halmeilla
Koitan kehittää jonkinlaisen kuvagallerian nettiin, ongelmana on etten osaa, kuvat ei kauheasti kerro ilman tekstejä. Ehkäpä Mr. Jones seikkailee seuraavaksi tänne, niin sitten saadaan kuvia.
