8.12.2000 Päällikköä ei menneisyyden haamut pelottele, ei!
Päällikkö vastaa haasteeseen. Kunniaani on syvästi loukattu. Pääsiassa Lähdeahon ja "rum..a...pali" Leisman kaivamat paljastukset vaativat
oikaisua.
Pelasin salibandyä Järvenpään paikallisvastuja sb-97ssa kaudella '97. Olin nuori ja avuton tarvitsin rahaa (en tosin saanut sitä,(en saa SITÄ
koskaan)), hukutin huoleni pallon hakkaamiseen, hakkasin päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen. Pian huomasin melkein olevani lisenssipelaaja,
salibandy Suomessa oli siis joutunut syvään lamaan. Olin joutunut salibandyjoukkueeseen.
Nuoruuden huumassa pelasin sählyä ihan pokkana. Päällikkö oli syntynyt. Tämä oli kuitenkin vain hetkellistä, kova kilpailu pelipaikoista
vei minut elämäni suureen risteykseen: Mitä haluan elämältäni? Valitsin Raitakissat ja koulunkäynnin siinä ohessa, Jag vill bli en miljönär!
Entisten joukkuetovereiden paljastukset eivät enää vaivaa minua. Olen vihdoinkin vapaa! Saan laskea statiikan ja dynamiikan laskujani
rauhassa, voin derivoida funktiota Suomen raikkaassa luonnossa ja ennenkaikkea voin vihdoinkin laskea määrättyyn integraaliin liittyvia
käänteisfunktioita! Olen yhtä vapaa (ja komea) kuin David Hasselhof, olen tuleva Jack Micmac. Menneisyys ei enää paina minua, olen vihdoinkin
vapaa menneisyyden haamuista! Minulla ei ole mitään salattavaa, olen asentaja, mestari-asentaja. Elämäni on Raitakissat niin
myötä kuin vastamäessä!
Päällikön päiväkäsky, 9.12.2000
