Yhteensä 4372 viestiä
Näytetään viestit 500 - 496.
Viesti: Kuulkaas kaikki jotka tätä lukee. Eli kaikki jotka mielestään pelaavat kissoissa tai eivät muuten vaan omista elämää. Mun pitäisi maksaa 320 euroa liitolle tiistaihin mennessä, 17.6. siis. Tilillä on 232 e ja kassassa 65 e, ja noita kassarahoja ei tässä kohtaa oteta huomioon koska en aio mennä pankkiin sen takia, että Ilmari ja 2 Petteriä eivät ole vielä kausimaksua maksaneet. Jos jollakulla olisi löysää rahaa, niin hän voisi maksaa UUDEN kausimaksun jo nyt, itse en siihen vielä pysty. Tutkin tuossa budjettia ja päätin että kausimaksu on 85 euroa (vanhat pelaajat), kokouksessa se oli vielä 80, mutta noi osallistumismaksutkin oli silloin 300.
Eli 85 euroa tilille 106430- 209689 ja nimi viestiksi.
Nimi: rahastonhoitaja
Viesti: Provinssista:
Saapumisensa Pohjois-Karjalan kuumimmille festareille ovat varmistaneet: Kelpo, HP, el Juna, HansKassu.
Nämä henkilöt ainakin hierovat:
**CUCCONY**
**KAVALTAJA**
**TABA**
Ostan liput ensiviikon maanantaina, joten ilmoituksia!
Nimi: Sotanorsu, joka odottaa sinua Joensuussa
Viesti: Suoritetaan aikavertailu. Huomio! Kelloni tuleen kahdenminuutin päästä...20..53
Nimi: Sgt Ikola
Viesti: Sergeants log, 110603 2048 Lahti:
Alle 12h lähtöön. Hylkään kaikki ja poltan sillat takanani. Ristiretki, matkani kohti tuntematonta on alussa. Hyvästi paha maailma.
Nimi: Sgt Ikola
Viesti: Tapahtui viime jaksossa:
...Sanoin hänelle olevani muukalainen, vain ohikulkumatkalla kohti suurta mäkeä, joka sijaitsi kaukana horisontissa elävän ja kuolevan rajan tuollapuolen.
Mies esitteli itsensä minulle, sanoi olevansa Caaccolan-Cuccony, suuri-pieni-mies, joka seuraa johtajaansa res. vänr. Teemu Partasta loppuun asti. Hän kertoi olevansa viimeinen elossa oleva HansRitariKunnan ritari, Caaccolan-Cuccony viimeinen taistelija, joka suojelee Partasen kuvaa pahan voimia vastaan. Samalla hän avasi viittansa ja paljasti sydämen kohdalla olevan tatuoinnin, jossa luki epäselvästi jotain: "Partanen, RUK 219, engl. Laudatur, penkki 200..." Täällä hän oli jo ollut armon vuodesta 1982, vartioiden kuvaa, joka joutuessaan päivänvaloon voisi aiheuttaa koko multiversumin romahduksen mustaan aukkoon. Aikansa hän kuluttanut soittamalla kitaraa päivät pitkät, mikä selittääkin osaltaan poikkeuksellisen vahvat rannelihakset. Yhtäkkiä hän taputti nopeassa tahdissa käsiään yhteen, jonka perään hän huusi: "Lesm, kääpiöorjani tuo arvon vieraalle juotavaa!" Samalla hän loi viekkaan katseen minuun samalla laajentaen sieraimiaan valtavasti...
Maanraosta, syvältä hiirenmentävän ruskean reiän uumenista taapersi pieni kyttyräselkäinen piipero, kääpiöorja Lesm. Hänellä oli molempien verisuonikkaiden käsien kannattelemana kauniisti kiilloitettu ihmisen pääkallo, jonka päällä loisti tässä maailman pimeydessä yksinäinen kynttilä, valaisten pienen osan luolasta väsyneellä valollaan. Pääkallon suu oli ohuesti auki, aivan kuin kallo olisi halunnut viheltää taivaan sulosointuja tähän rumuuden kyllästämään etelä-suomalaiseen kyläpahaseen.
Lesm taapersi luokseni, suoraan eteeni ja seisahtui. Cuccony tarkkaili minua viekkaasti katsellaan, sivusilmälläni pystyin havannoimaan hänen mielihyvästä liekehtivät silmämunansa. Pulssini kohosi ja kämmenet hikosivat jännityksestä. Mitä tulee tapahtumaan, mietiskelin murheissani.
Lesm avasi suunsa: "Muukalainen, juo itsesi kauniiksi tästä Juhani Raudasmaan pienestä pääkallosta. Juo, juo!" Tartuin pääkalloon ja nostin sen ylös kääpiöorjan käsiltä kohti suutani. Lesm hymyili tyytyväisenä, samalla kun hänen käyrästä kyömynenästään valui keltaista räkää maalattian mukulakiville. Nostin Juhanin pääkallon suun huulilleni ja kaadoin kitkerää, samettimaista nestettä syvälle kurkkuuni. Kuinka tuo neste kirvelikään sisuskalujani! Kaaduin maahan kouristelen, en pystynyt hallitsemaan liikkeitäni, kaataen samalla satoja kynttilöitä tieltäni. Lesm poistui samalla myhäillen takaisin ruskeaan reikään, mistä oli hetki sitten tullut. Cuccony räjähti räkäiseen nauruun katsellessaan minua ja hullunkurisia kouristuksiani. Silmissäni sumeni, kykenin näkemään Cucconyn paljaan, vaalean ja karvattoman pakaran, jonka keskellä loisti punaisena suuri finni kuin valoisa majakka tyynenvaltameren keskellä. Tämän jälkeen tajuntani katosi ja siirryin unimaailmaan, josta kerronkin seuraavassa jaksossa lisää...
Nimi: Hanskapojan Seikkailut V