Pieniä ja lyhytaikaisia kulutusluottoja eli pikavippejä syytetään eduskunnassa siitä, että ne lisäävät suomalaisten velkaongelmia. Kokoomuksen kansanedustajat Sampsa Kataja ja Lenita Toivakka esittävät jopa koko pikavippitoimialan kieltämistä. Onko pikavippi ansainnut saamansa julkisen paheksunnan?
Pikavippejä tarjoavat yritykset eivät ole samaa mieltä Toivakan ja Katajan puheista näiden väittäessä, että lainaa saisi halvemmalla tavallisista pankeista. Tilastojen mukaan pikavippeistä maksetaan nykyisellään kuluja keskimäärin 25 prosenttia pikavipin pääomasta. Pieni 100 euron pikalaina maksaa siis 25 euroa. Perinteisestä kivijalkapankista kuten esimerkiksi Nordeasta pienin mahdollinen kulutusluotto on kooltaann noin 400 euroa, josta jo lainan nostamisen yhteydessä peritään peräti 100 euroa avausmaksua.
Käytännössä pikavippi maksaa siten 25 senttiä lainattua euroa kohti. Iso ja pitkäaikainen asuntolaina kustantaa 50 senttiä lainatulta eurolta ja pikavippejä suuremmat kulutusluotot noin 80 senttiä. Suomalaisten asuntokuntien yhteenlaskettu velkasumma on 107 miljardia euroa, joista pikavippejä on yhteensä vaatimattomat 70 miljoonaa. Pikalanojen osuus koko lainasummasta on siten noin 0,65 promillea ja pelkistä kulutusluotoistakin vain 0,5 prosenttia.
Maksamaton pikalaina ei ole kannattavaa bisnestä, joten pienlainayritykset eivät kannusta ylivelkaantumiseen. Lisäksi yritykset eivät myönnä pikavippejä luottotiedottomille vaikka tällaistakin on joissain yhteyksissä väitetty. Lainan myöntäminen luottotiedottomalle on liiketoimintamielessä aivan liian suuri riski, joten ei yksikään yritys sellaista halua ottaa.
Pikavipeillä ei myöskään ole suurta roolia maksuhäiriömerkintöjen syntymisessä. Vain vajaalla prosentilla viime vuosina maksuhäiriömerkinnän saaneista merkintä on aiheutunut yksinomaan pikalainoista. Toisaalta monella pikavipit saattavat kärjistää maksuongelmia kun pikavipeillä yritetään paikata jo velkaongelmissa olevaa taloudenhoitoa. Tällöinkään syy ei ole yksinomaan pikavipeissä. Positiivinen luottorekisteri estäisi tehokkaasti velkaongelmien kasaantumisen, koska tällöin lainan hakeminen yhtäaikaisesti useasta eri paikasta ei onnistuisi kuten nykyisin.
Pikalainojen käyttäjät ovat varsin tavallisia suomalaisia kaikista ikä- ja yhteiskuntaluokista. Pikavippiasiakkaista 65 prosenttia on vakituisessa työsuhteessa, opiskelijoita ja eläkeläisiä on 24 prosenttia. Pikalainoja hakevat aivan tavalliset palkansaajat tavallisiin menoihinsa. Pikavippiyritysten tilastojen mukaaan valtaosa pikavippiasiakkaista hoitaa lainanmaksunsa täsmällisesti. Lainasaatavista ainoastaan 15 prosenttia menee lopulta perintään. Ja tällöinkin kaksi kolmesta perintäasiakkaasta suorittaa velkansa heti.
