Mikä tästä hölmöstä pallopelistä tekee niin kiehtovan? Miksi 6-divaria tarvitsee edes olla olemassa? Siksikö, että näin 5-divarissa pelaavien itsetunto olisi edes hiukan korkeammalla? Olen aina joskus miettinyt, että Kissat pitäisi toden totta dissata ulos liitosta, kuten muutama muukin 6-divarin joukkue. Lohkoon tupsahtaa yleensä jotain viisi vuotta yhdessä pelanneita (jopa harjoitelleita) nuoria miehenalkuja kokeilemaan kaikkia mahdollisia kikkojaan Kissoihin; löytyy myös jotain äijäporukoita, jotka ovat taidoiltaan ja pelisilmältään valovuoden edellä jos nyt fysiikka onkin vaan kissojen tasolla; sitten on jotain puuhelmillä koreilevia ex-staroja, jotka huomasivat että ylemmillä sarjatasoilla joutuu harjoittelemaan, ja ovat sitten tulleet "jäähdyttelemään" siten että ylimääräinen lämpö siirtyy kattien tupsukorvien väliin. Ja onhan siellä ne 2-3 joukkuetta, joilla on rumat peliasut, kaksi vaihtomiestä, korkeintaan kolme pelaajaa jotka osaa jotain muutakin kuin huitoa golfswingejä tangentin suuntaan ja pitkäksi venynyt saunailta aina ennen turnauspäivää. Nämä ovat niitä joukkueita, joita vastaan Kissat taistelee tasaväkisesti, yleensä vain hävitäkseen sitten kuitenkin lopulta.
Sinnikkyyden puutteesta kissoja ei siis voi syyttää, kun meneillään on jo 11. kausi. Mikä saa aina unohtamaan edellisen turnauksen? Ehkäpä pelien ajaksi aivot siirtyvät jonkinlaiseen puolivalveutuneeseen tilaan, sellaiseen kun ei voi olla ihan varma, onko jo herännyt vai onko kyseessä REM-unen viimeisin antikliimaksi. Varsinkin aamupelien osalta liiton taktiikka toimii hienosti: huonosti nukuttu yö, herätys klo 7, pari peliä salipandia, ja sitten puoliltapäivin - siis silloin kun päivä normaalisti alkaa viikonloppuisin - pois hallilta niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Annetaan vielä tuomarien avustuksella joku säälitasuri kevään viimeisessä turnauksessa, ja taas ne unohtaa olla ilmoittautumatta sarjaan, heh... Laboratoriokokeissa sähköshokkeja kärsivä hiirikin oppii viidennellä, mutta kissa ei opi sitten millään.
Ja sama ruljanssi jatkuu kuin päättymättömät kierreportaat, joiden loppua ei näy pilviverhon takaa. Takaisinkaan ei osaa kääntyä, kun on kavunnut jo niin kauan. Siispä kello soimaan 4-5 tuntia aiemmin kuin normaalisti, aamukahvit, joku leivänkannikka jos on aikaa, (tai hallilta ostettu Mars-patukka jos ei ole), rusinat/banaanit reppuun, vielä pari kertaa Tiktakin "Sankaritar" korvakuulokkeista, ja sitten jännäämään ketä saapuu turnaukseen. Ja ketähän ne vastustajat on? Yleensä tunnistettavissa siitä, että niitä on 15 minuuttia ennen peliä jossain pelikentän lähellä sumpussa n. 10 kpl enemmän kuin kissoja, ja ne naurahtelevat ilkikurisesti aina mulkaistessaan kohti Kissojen oletettua kokoontumispistettä. Sitten pelin alkuun n. kaksi minuuttia, ja kissoja alkaa olla sen verran että voidaan aloittaa neuvottelut taktiikasta ja pelipaikoista.
Kuka haluaa olla hyökkääjä?
- Minäminäminä!!!
- Mäkin voisin mennä hyökkäämään!
- Mä voisin olla oikee laita.
- Niin mäkin olisin mieluiten laidassa.
- Okei, no mä oon sitte vasen laita.
- Mä voin olla sentteri.
- Ei mulle oo niin väliä.
Tämä selvä. Ketäs menee pakeiksi?
- umm... - Vitsi ku mä oon niin huono pakki! - Kenellä on juomapullot? - Mä voin olla sentteri.
Ahaa. Muuten, missä meidän maalivahti on?
- Siis kuka? Kenen sinne sitten piti mennä?
- Se yrittää ehtiä tokaan erään, vai oliko se tokaan peliin...
No niin. Muistetaan sitten lyhyet vaihdot, ei anneta liikaa tilaa ja yritetään liikutella palloa.
Noin 55 minuuttia myöhemmin lauma apaattisen näköisiä mirrejä laahustaa pois kentältä. Joko syömään leipäsiä ja banaaneja, tai nuokkumaan pöytäkirjan äärelle sen muutaman kerran kun Kissat ovat tehneet yli kolme maalia, eikä Ilmari ole tehnyt niitä kaikkia. Tunti myöhemmin seuraa vielä toinen jännitysnäytelmä, jonka käsikirjoittaja joutuisi vaihtamaan alaa välittömästi. Siinä välissä johonkin katoaa pari pelaajaa. Lopuksi pitää vaan talsia himaan Etelä-Suomen eksoottisessa talvisäässä muutaman naarmun ja mustelman kera. Juna- ja metroasemalla joku pultsarikin osoittaa myötätuntoa. On kova saavutus pelata 10 vuotta aladivarin salibandya!
