14.2.2005 Umpihangessa

Raitakissat ovat läpi historiansa etsineet lajia, jossa olisi mahdollista pärjätä. Tällä kertaa päätettiin matkustaa mahdollisimman kauas sivistyksestä potkimaan palloa lumihangessa. Kysessä oli Umpihankifutiksen MM-kilpailut 2005, pelipaikkana Hyrynsalmi.

Paikalle lähetettiin pitkällisten hierontojen jälkeen seuraava iskuryhmä: Fiibay, Ryssensweizh, Lesm, Ilari, Tomkoski, Jilbo, Ilari ja allekirj.

Perjantaina kello 9.00 lähti matkaan tiedusteluryhmä, johon kuuluivat Phb, Jill ja R.sweizh, loput piiperot suuntasivat samaa latua pitkin noin neljä tuntia myöhemmin. Pitkän ja hikisen ajomatkan jälkeen molemmat ryhmät olivat kokonaisuudessaan paikalla n. 22.00, jonka jälkeen aloitettiin tiukka keskittyminen tuleviin otteluihin. Kissojen kisakylänä toiminut mökki tarjosi hyvät puitteet täysipainoiselle keskittymiselle. Lisäksi Ilpo rakensi Lesmille oman iglun, jossa tämä saattoi yönsä nukkua. Noin tunti saapumisen jälkeen oltiin jo saunassa suorittamassa pakollista nestetankkausta, jotta nestehukka ei yllättäisi seuraavan päivän kovassa rypistyksessä, joka piti sisällään 3 peliä. Ilta sujui rattoisasti, kunnes oli aika siirtyä paikalliseen tanssi- ja anniskeluravintolaan – Ski Börriin. Kyseisessä paikassa Kissat hauskuuttivat yleisöä laulu- ja tanssiesityksin, joista vastasi pääosin joukkueen maskotiksi hankittu Tom "poika, joka kuikuilee" Chosci. Illan päätteeksi joukkueen hovikuski, Mikko, heitti väsyneet kissat takaisin kämpille.

Lauantaina Kissat heräsivät utuiseen aamuun noin klo 9.00, sillä 1. peli alkoi jo 10.30. Hyvävoimaiset ja levänneet sankarimme saivat pelissä vastaan Eräveikot, jotka koostuivat n. 15-18 vuotiaista nuorista miehistä. Peli oli aluksi Kissojen näytöstä, meidän siirryttyä pikatahdissa 3-0 johtoon.

Loppua kohden vastustaja piristyi ja lopulta Kissat kirivät niukkaan voittoon, 5-4. Pelissä joukkueen sielu oli hattutempun tehnyt Päällikkö. 2. peli oli ohjelmassa noin tunnin kuluttua, siinä vastustajana oli ToTa. Kissoja kohtasi pelin alussa järkytys, sillä vastustajat näyttivät jotenkin oudoilta ja vierailta. Tapaus selvisi vasta kun joukkueemme maalivahtina toiminut Tomppa tunnisti vastustajat, "Ne on tyttöjä!" hän älähti. Alku järkytyksestä toivuttuamme peli oli jo puolessa välissä. Kissat eivät osanneet oikein suhtautua tyttöihin, sillä yleensä niitä on nähty vain televisiossa. No joka tapauksessa peli oli tasainen, sillä vastustajat olivat erittäin taitavia ja pyörittivät Kissoja välillä aika pahasti. Tosin Kissojen sinkkumiehet, Tomppa ja Ilpo etunenässä, keskittyivät pelaamisen sijasta hunttaukseen, mikä söi hieman joukkueemme tehoja. Lopulta peli päättyi voittoomme 3-2. Voittomaalin teki Rüstü viimeisellä sekunnilla! Viimeisessä ottelussa vastaan tuli Chiquitas. Nämä banaanipotkijat, hehe, olivat varsin v-mäisiä vastustajia; pelasivat aikaa, roikkuivat paidassa ja potkivat koiville, sekä heittivät suht huonoa läppää. Pelissä Kissat joutuivat jopa vaihtamaan maalivahtia kun Tom "liimanäppi" Koski hieman avitti vastustajaa, maaliin tuli herra Kadetti. Kun veskaa vaihdettiin ja peliä oli jäljellä noin kolme minuuttia, Kissat olivat tappiolla 3-1. Hyvän loppukirin kruunasi jälleen viime sekunnilla onnistunut Ryssensweizh, joka tasoitti pelin, 3-3. Ensimmäisen päivän jälkeen Kissojen jatkopaikka oli täysin omissa käsissä ja joukkueemme suuntasi kämpille valmistautumaan tärkeään päivään.

Loppuillasta voidaan todeta sen verran, että mökissämme lensivät murskatut kiwit, leimasin, väsynyt läppä ja löylyvesi. Ilta jatkui Ukkohallan riettaassa tuvassa, jossa kukin taaplasi tyylillään, mm. Markku Aro joutui puhelinterrorismin uhriksi.

Sunnuntaiaamu valkeni melko euforisessa tilassa, sillä pelimme alkoi jo 10.00. Aikaisen herätyksen jälkeen seurasivat res.vänrikin pitämät ohjatut aamutoimet ja siirtyminen pelipaikalle, jossa Ilari oli meitä jo kolme tuntia odotellut, älkää kysykö miksi. Niin, jokainen voi arvata miten peli sujui, kun puolet joukkueesta ei ollut edes tietoisia omasta sijainnistaan tässä maailmassa. Oli kuvaavaa, että kissojen vastustajien ja jatkohaaveiden romuttajien nimi oli Spedet. Peli taisi lopulta päättyä tappioomme 0-6. Ei voi sanoa muuta kuin vitun spedet! Ottelun jälkeen Lesm kokosi seurueen, joka lähti viemään väsynyttä kadettia takaisin kotiin. Mökkiin tappiota jäi märehtimään itseni lisäksi FiiBai ja Ryssensweizh.

Turnaus oli, jatkopeleistä tippumisesta huolimatta, onnistunut. Tässä saattaisi olla laji, jossa Kissat voisivat tulevaisuudessa pärjätä! Joukkueen sisäisen maalipörssin voitti viidellä maalillaan Otaniemen Eto'o – Jilbo, onnittelut! Kisa-alueella oli myös kahdeksas kissa, joka ei tosin välttämättä itse muista siellä olleen. Ja vaikka tämä Hyvinkään kirjeenvaihtajamme edusti toista joukkuetta, piti hän kiitettävästi yhteyttä myös meihin!

(Toim.huom. Muutama lisäkuva reissusta löytyy osoitteesta http://www.niksula.cs.hut.fi/~tjpartan/Roinaa/umpihanki/.)